Gręn hįrsnyrting

Verndum fagfólk, višskiptavini og nįttśru
Verndum fagfólk, višskiptavini og nįttśru

Verndum fagfólk, višskiptavini og nįttśru.

Sķšastlišin 15 įr hefur oršiš bylting į Noršurlöndunum hvaš varšar vitneskju um innihaldsefni snyrtivara og forvarnir um hollustuhętti ķ hįrsnyrtifaginu.

Danir fara žar fremstir ķ flokki meš virtar rannsóknir, vottašar Gręnar stofur og fręšslu innan fagsins.

Į Gentofte sjśkrahśsinu ķ Danmörku er stašsett žekkingasetur fyrir hįrsnyrta og snyrtifręšinga.

Žar eru geršar rannsóknir sem varša hśšvandamįl og öndunarfęrakvilla hjį hįrsnyrtum og snyrtifręšingum įsamt žvķ aš barist er fyrir bęttum vinnuašstęšum.

Ķ žessari grein veršur stiklaš į stóru um žaš hvernig viš, hįrsnyrtar, getum fariš betur meš okkur sjįlf, višskiptavini okkar og umhverfiš ķ leišinni.

Hśšsjśkdómar

Samkvęmt rannsóknum innan Evrópusambandsins eru hįrsnyrtar ķ mestri hęttu gagnvart atvinnutengdum hśšsjśkdómum. Allt aš 70% hįrsnyrta finna į einhverjum tķmapunkti fyrir hśšvandamįlum sem tengjast vinnunni. Tęplega helmingur hįrsnyrta glķma viš hśšvandamįl tengd vinnunni ķ lengri tķma, žar er įunniš ofnęmistengt exem algengast. Žetta vandamįl į įn efa sinn žįtt ķ stuttum starfsaldri hįrsnyrta. Mörgum žessara tilfella mętti komast hjį meš einföldum hętti.

Hįrsnyrtar eru meš blautar hendur stóran hluta vinnudags sem gerir žaš aš verkum aš žeir eru mun viškvęmari en ella fyrir öllu įreiti og ofnęmisvöldum. Žvķ er mikilvęgt aš nota įvallt hanska viš hįržvott, žegar litur er blandašur og borinn ķ, strķpur og permanent sett ķ hįr og įhöld žrifin. Allra bestu hanskar sem völ er į eru pśšurlausir Nitril hanskar. Mikilvęgt er aš fara eftir žvķ aš einnota hanskar eru einnota. Žaš aš nota slķka hanska oftar en einu sinni og snśa žeim jafnvel viš skapar snertingu viš efnin śr hįrlitnum. Jafnvel žó svo aš bśiš sé aš žvo hanskana vel žį sitja efni eftir sem óęskilegt er aš vera ķ mikilli snertingu viš. Um leiš er vert aš hafa ķ huga aš nota hanska eins lengi og naušsynlegt er, en eins stutt og hęgt er.

Žaš kemur mörgum į óvart aš mesta snerting hįrsnyrta viš hįralit er žegar hįr er klippt og mótaš. Žvķ er afar mikilvęgt, vilji mašur verjast ofnęmi og exemi, aš klippa hįr įšur en litaš er. Ķ Danmörku hafa allir hįrsnyrtiskólar tekiš žessa reglu upp og žetta er einnig reglan į öllum Gręnum stofum. Frönsk rannsókn sem gerš var į 18 hįrsnyrtum sem žvošu, litušu, klipptu, greiddu og žurrkušu hįr į dśkkuhausum 6 sinnum hver, sżndi fram į aš mest magn af PPD litarefninu var į höndum hįrsnyrtanna į žeim tķma sem klippt var og hįriš mótaš. PPD greindist einnig ķ žvagi žįttakenda 48 klukkustundum eftir mešferšina. Žess var vandlega gętt aš hįrsnyrtarnir höfšu ekki veriš ķ snertingu viš hįraliti ķ langan tķma fyrir tilraunina, svo žeir voru hreinir af PPD žegar tilraunin fór fram.

Žaš eru fleiri hlutir sem skipta mįli viš forvarnir gegn hśšvandamįlum. Eftirfarandi listi telur upp efni sem best er aš varast aš komast ķ snertingu viš:

Lżsingarefni, Amonium Persulfate
Litarefni, PPD og toluene-2,5-dianine(eru ķ flest öllum hįrlitum)
Permanent, Glycerol monothyoglucolate
Ilmefnin (žaš eru 26 ilmefni sem eru ofnęmisvaldandi)
Rotvarnarefni
Vatn(sjį umfjöllun um hanska)
Hreinsiefni, Sodium laureth sulphate (finnst ķ mörgum sjampóum og sįpum)
Nikkel(finnst ķ hinum żmsu įhöldum į hįrsnyrtistofum s.s. Skęrum, spennum og fleiru)
Pśšrašir latex hanskar
Įkjósanlegast vęri aš foršast notkun žessara efna alfariš žó er erfitt aš sleppa vatninu alfariš en žar skiptir rétt hanska notkun höfuš mįli.

Efnin og afleišingarnar

Hvort sem vališ er aš vinna eftir kerfi Gręnu stofanna eša ekki er naušsynlegt aš allir hįrsnyrtar žekki efnin sem eru notuš. Noršmenn hafa til dęmis ströngustu reglugeršir sem žekkjast hvaš varšar loftręstingu į vinnustöšum og ķ Danmörku er męlst til žess aš ekki sé litaš hįr į ungmennum yngri en 16 įra. Į öšrum Noršurlöndunum hefur veriš umręša um aš setja aldurstakmark hvaš hįrlitanir varšar ķ lög. Aš auki er stranglega męlt gegn žvķ aš hįr barnshafandi kvenna sé litaš sem og hįr kvenna meš barn į brjósti. Umręšan er žaš mikil aš ķ Danmörku tķškast ekki aš žessir hópar liti hįr sitt og Danska Umhverfisstofnunin hefur gefiš śt bękling žess efnis. Į Ķslandi viršist umręša um žessa hluti ekki hafa nįš ķ gegn.

Gręnar hįrsnyrtistofur hafa bannlista sem inniheldur 10 skašvęnlegustu efnin sem eru algeng ķ hįrsnyrtivörum. Vęntanlega munu fleiri efni bętast į listann meš tķmanum og fleiri rannsóknum af žvķ mun fleiri efni eru ķ hįrsnyrtivörum sem eru skašleg bęši okkur og nįttśrunni.

Efni meš aminophenol ķ nafninu, mjög ofnęmisvaldandi
1-naphthol, mjög ofnęmisvaldandi
Formaldehyde og formaldehyd(formalķn)leysandi efni, krabbameinsvaldandi, eitraš, mjög ofnęmisvaldandi
Thioglycolic acid og thioglycolate, ertandi og ofnęmisvaldandi
4-amino-2-hydroxytoluene, mjög ofnęmisvaldandi
4-amino-3-nitrophenol, mjög ofnęmisvaldandi
Methylisothiazolinone og methylchloroisothiazolinone, ofnęmisvaldandi og getur valdiš skemmdum į taugakerfinu.
Efni meš paraben ķ nafninu , valda hormónatruflunum, ofnęmisvaldandi, sum brotna hęgt nišur ķ lķfrķki sjįvar.
Efni meš p-phenylenediamine (PPD) ķ nafninu , verulega ofnęmisvaldandi, eitruš, veldur stašbundinni ertingu, hefur įhrif į ofnęmiskerfiš žegar žaš blandast oxandi efni(festi).
Efni meš resorcinol ķ nafninu, ofnęmisvaldandi, veldur hormónatruflunum, slęmt fyrir lķfrķkiš.
Efni meš toluene-2,5-diamine ķ nafninu, verulega ofnęmisvaldandi, hugsanlega skašlegt erfšaefni mannsins, eitraš, heilsuspillandi.

Žį eru lżsingarefni einungis leyfš ef žau eru sett inn ķ pappķr og gęta veršur žess aš žau snerti ekki hįrsvöršinn. Lżsingarefnin eru einu litir sem innihalda venjulegan festi og eru leyfš į Gręnum hįrsnyrtistofum.

Žess ber aš geta, eins undarlegt og žaš er, aš öll žessi efni eru leyfileg ķ snyrtivörum. Žaš reynist hins vegar mjög erfitt aš breyta Evrópureglugeršum um snyrtivörur. Til dęmis leyfir Evrópska snyrtivörulöggjöfin PPD sem hįmark 4% af innihaldi vöru. Ljósir hįralitir innihalda aš jafnaši 0,02%-0,39% af PPD, mišlungs tónar 0,14%-0,39% og dökkir tónar 0,74%-2,00%. Žaš žarf hins vegar ekki nema 0,005% af efninu aš vera PPD til aš framkalla ofnęmi. Žį tekur reglugeršin einnig miš af višskiptavinunum sem fį lit į nokkurra vikna fresti en ekki fagmanninum sem starfar viš litanir į hverjum degi.

Žaš eru fleiri sjśkdómar og erfišleikar en ofnęmi og exem efnanotkunin getur valdiš. Sem dęmi mį nefna:

brįšaofnęmi, öndunarerfišleikar
hįrlos
brjóstakrabbamein, eftir žvķ sem hįrsnyrtir starfar lengur ķ greininni aukast lķkurnar mikiš į aš fį brjóstakrabbamein
Žvagblöšrukrabbamein, tengt efnum ķ permanenti
Hvķtblęši, tengt hįralitum
Dönsk-spęnsk rannsókn sem nįši yfir 12 įra tķmabil og 45.341 fęšingar drengja sżndi aš konur sem starfa sem hįrsnyrtar, ręstitęknar, ķ landbśnaši eša į rannsóknarstofum(vinna allar meš hormónabreytandi efni) séu tvöfallt lķklegri til aš eignast sveinbörn meš fósturskaša į kynfęrum en ašrar konur.

Gręnžvottur

Nś žegar umręša um heilsusamlegri og umhverfisvęnni vörur er oršin fyrirferšameiri bjóšast sķfellt fleiri vörur sem eru markašssettar sem gręnar, umhverfisvęnar, lķfręnar og žar fram eftir götunum. Hugtakiš gręnžvottur er skilgreint sem svo aš vara, žjónusta eša fyrirtęki er markašssett gręnni, žaš er aš segja umhverfisvęnni, en žaš er ķ raun og veru.

Sé žaš vilji fólks aš velja heilsusamlegri og umhverfisvęnni vörur žarf žaš aš vera į tįnum. Eina reglan sem ętti aš višhafa er aš treysta engum nema sjįlfum sér. Žaš er sķfellt veriš aš reyna aš plata okkur žvķ snyrtivörubransinn snżst jś um peninga. Ętla mį aš ķ fęstum tilfellum séu sölumenn vķsvitandi aš fara meš rangt mįl enda koma upplżsingar um vörunar beint frį framleišendum žeirra.

Flest allar vörur sem eru į markašinum og eru markašsettar sem gręnar reynast innihalda einhver efnanna į bannlista Gręnu stofanna. Žvķ er gott aš višhafa žann siš aš kynna sér innihaldslżsingar į öllum vörum sem viš hyggjumst kaupa. Best er aš byrja nešst į innihaldslżsingunni, žvķ žaš žarf ekki mikiš af efninu til aš žaš reynist skašvęnlegt. Aš auki er nóg aš varan innihaldi ašeins eitt efni af bannlistanum til aš hśn sé śtilokuš af Gręnum stofum. Athugiš aš stundum žarf aš leita vel žvķ oršin į bannlistanum geta einnig veriš inni ķ lengra orši.
Sem dęmi um gręnžvott į nefna aš nįnast allir litir sem seldir eru ķ heilsubśšum į Ķslandi innihalda efni į bannlistanum. Oft er bśiš aš bęta oršum eins og Natur, Organic eša Henna viš heiti vörunnar eša smella į žęr lķmmiša meš laufblaši. Góš leiš til aš komast hjį žessu er aš kaupa vörur sem eru vottašar af žrišja ašila. Sem dęmi um slķkar merkingar mį nefna Svansmerkiš, lķfręna Demeter vottun, merki Evrópusambandssins fyrir lķfręna ręktun og Evrópublómiš. Ķ dag er enn ekki hęgt aš fį hįraliti meš umhverfismerkingum og lķklega langt ķ aš žaš gerist. Hreinustu hįralitir sem hęgt er aš nota eru hreinir Henna litir, žį veršur aš passa aš ekki sé bśiš aš blanda litinn meš efnum į borš viš PPD. Hęgt er aš fį Svansvottašar hįrsnyrtivörur svo sem sjampó, hįrnęringar og mótunarefni. Hins vegar er įgętt aš nota lista Gręnu stofanna til hlišsjónar viš val į litum og öšrum hįrsnyrtivörum, sé vilji til žess aš velja vörur sem eru eins mann- og umhverfisvęnni og völ er į.

Eins og sjį mį er margt aš varast žegar kemur aš efnanotkunn į hįrsnyrtistofum. Žaš er žó ljóst aš meš žvķ aš nota hanska į réttan mįta geta einhverjir komist hjį įunnu ofnęmi og exemi. Meš aukinni umręšu og fręšslu um žessi efni veršur vonandi hęgt aš aušvelda starf margra hįrsnyrta og lengja um leiš starfsaldur fólks sem annars žyrfti jafnvel aš hrökklast śr starfi sökum atvinnusjśkdóma.

Höfundur greinarinnar er Rįn Reynisdóttir og hśn er hįrsnyrtir og ķ stjórn Félags hįrsnyrtisveina. Greinin birtist ķ nżjasta tölublaši Klipp Fréttabréfi Félags Hįrsnyrtisveina.

 


Athugasemdir

Svęši

  • Um Heilsutorg
  • Twitter
  • Heilsutorg į Facebook
  • RSS af heilsutorg
  • Mobile śtgįfa af heilsutorg.com
  • Veftré